Historia

Kuka Olav oli?

Pyhä Olavi eli Olav Haraldinpoika syntyi Norjassa ensimmäisen vuosituhannen lopulla vuonna 995, jolloin myös kristinusko levisi Skandinaviaan. Nuorempana hän osallistui viikinkiretkille Itämeren alueella, Isossa-Britanniassa ja Pohjois-Ranskassa. Normandiassa hän kohtasi kristittyjä, ja Olav kastettiin kristinuskoon vuonna 1014.

Ollessaan 20-vuotias Olav palasi Norjaan. Hänestä tuli Norjan kuningas vuonna 1015. Hän halusi tehdä Norjasta yhtenäisen ja kristityn maan, jossa lait suojelisivat yhteiskunnan heikoimpiakin jäseniä. Olav onnistui rakennuttamaan useita kirkkoja ja toteutti useita matkoja Norjan ympärille levittääkseen kristinuskoa myös muualle. Olavin vahva monarkinen ote ja tiukka lainsäädäntö saivat aikaan kansassa myös tyytymättömyyttä ja toivat hänelle vihollisia. Vuonna 1028 hän joutui pakenemaan maasta.

Olav matkusti itään ja jäi yhdeksi vuodeksi Novgorodiin. Hänen aikomuksenaan oli palata valtaan Norjassa, mutta matka Novgorodista Norjaan jäi hänen viimeisekseen. Olav kuoli 29. heinäkuuta 1030 Stiklestadin taistelussa Nidarosin pohjoispuolella. Hänet on haudattu lähelle paikkaa, johon Nidarosin katedraali rakennettiin myöhemmin uudelleen. Olavin nimipäivää vietetään Pyhän Olavin kunniaksi 29. heinäkuuta.

Olavista tulee Pyhä Olav

Olavin kuoleman jälkeen Nidarosissa (Trondheimin keskiaikainen nimi) havaittiin erikoisia tapahtumia, joita pidettiin ihmeinä. Stiklestadissa havaittiin auringonpimennys taistelun yhteydessä, ja se tulkittiin merkiksi Jumalan vihasta. Huhut parantuneista haavoista ja ihmeparantumisista levisivät ja ne liitettiin Olavin kuolemaan.

Olavista tuli pyhä mies. Jopa hänen entiset vihamiehensä tunnustivat hänet pyhimykseksi vuonna 1031. Siitä alkaen pyhiinvaeltajia alkoi virrata Nidarokseen. 1600-luvulle saakka Nidaros oli yksi Pohjois-Euroopan tärkeimmistä pyhiinvaelluskohteista. Luterilaisen uskonpuhdistuksen myötä pyhiinvaellukset lopetettiin Pohjoismaissa.

Pyhän Olav tai Olaf Pyhä oli yksi tärkeimmistä pohjoismaisista pyhimyksistä. Olaville pyhitettyjen keskiaikaisten kirkkojen määrä on suuri erityisesti Ruotsissa, mutta myös Suomessa ja Ahvenanmaalla on useita Pyhän Olavin kirkkoja, esimerkiksi Nauvossa, Jomalassa ja Njutångerissa. Voit vierailla Pyhän Olavin kirkoissa reitillä Turusta Hudiksvalliin.

Pyhiinvaellukset nykyaikana

1980-luvulta alkaen kiinnostus pyhiinvaelluksiin on lisääntynyt Euroopassa. Tunnetuin esimerkki pyhiinvaelluskohteista lienee Espanjassa sijaitseva Caminos de Santiagon polku, joka houkuttelee reitilleen satoja tuhansia retkeilijöitä vuosittain. Pyhiinvaelluksia tehdään yhä enemmän myös Trondheimiin Pyhän Olavin muiston kunniaksi. Ruotsissa ja Norjassa on nykyisin 5 000 kilometriä pyhiinvaellusreittejä.

Pyhiinvaeltajat eroavat tavallisista matkailijoista valitsemalla matkakohteekseen pyhiä paikkoja ja etsiäkseen matkoiltaan hengellisyyttä. Pyhiinvaeltaja-sana on monissa muissa kielissä pilgrim, ja se on peräisin latinan kielen sanasta peregrinus, joka tarkoittaa muukalaista matkalla pyhään paikkaan. Todellinen pyhiinvaeltaja matkustaa erityisiä pyhiinvaellusreittejä pitkin, jotka yhdistävät pyhät paikat vaeltajan omaan kotikaupunkiin.

Kaikki pyhiinvaeltajat eivät kulje reittejä uskonnollisista syistä. Moni hakee vaelluksellaan hiljaisuutta, henkisyyttä tai yksinkertaisesti liikuntaa. Reitit tarjoavat kulkijoille luontoelämyksiä ja tarinoita historiasta.